Pentuset ovat ruvenneet liikkumaan sutjakammin ja kiinteä ruokakin alkaa pikku hiljaa uppoamaan. Tällä viikolla oli jälleen matolääkityksen vuoro. Koirien mielestä aina sitä yöks-hommaa.
 |
| Kaikki yhdes koos. |
 |
| Ferdinand |
 |
| Filemon |
 |
| Frans |
 |
| Freda |
lauantai 28. kesäkuuta 2014
Pentuset 4 viikkoisia
Kaisa:
Pentuset ovat ruvenneet liikkumaan sutjakammin ja kiinteä ruokakin alkaa pikku hiljaa uppoamaan. Tällä viikolla oli jälleen matolääkityksen vuoro. Koirien mielestä aina sitä yöks-hommaa.
Pentuset ovat ruvenneet liikkumaan sutjakammin ja kiinteä ruokakin alkaa pikku hiljaa uppoamaan. Tällä viikolla oli jälleen matolääkityksen vuoro. Koirien mielestä aina sitä yöks-hommaa.
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Tina Roscoe
Riikka:
Ensi yönä olisi tarkoitus ajella ystävän kanssa Helsinkiin kuulemaan Tina Roscoen oppeja. Hän tulee opettamaan meitä Englannista saakka. Hierontakoulun opettajan sanoin: "Tina Roscoe Englannista. Hän on kiropraktikko, joka tulee opettamaan lihaskalvoavaamista erityisen toolin avulla ja joitakin kiropraktisia menetelmiä." Aivan huippua. Saa vähän uutta perspektiiviä koirahieronta-asiaan ja pintaraapaisun kiropraktisiin asioihinkin. Toivottavasti ymmärrän, kun hän mitä ilmeisemmin opettaa englanniksi:).. Tulee olemaan piiitkäää päivä. Saman vuorokauden aikana olisi tarkoitus ajella myös takaisin kotiin. Muistuu hyvin mieleen koirahierojakoulunkäynti. Kun matkustin yötämyöden Helsinkiin ja olin rättipoikki seuraavan päivän kun opiskeltiin...kumma kyllä selvisin siitäkin hengissä, ja sain vielä koulun kunnialla suoritettua.
Herättiin tänä aamuna ennen viittä. Koirat haukkuivat keittiössä. Ennen kaikkea Manta. Huutelin makkarista, että HILJAA! Olin ajatellut, että nukkuisin hiukan pidempään, kun ensi yönä on se lähtö. Manta vaan jatkoi haukkumista, ja Tero nousi ylös ja meni katsomaan ikkunasta, tapahtuuko ulkona jotain. " Voi perkele." Siellä meidän pihalla heilui joku aggressiivisen oloinen ja kovaääninen ukko, pelottavaa...Oli kaatanut meidän portinkin (semmoinen nostettava kotitekoinen malli) eli ei mitenkään saranoiltaan...
Kun se ukko oli pari kertaa meuhkannut tuossa pihalla, soitin poliisit. Välillä se tyyppi kävi kauempana ja sitten tuli huutelemaan takaisin ja lopulta meni varastoja tutkimaan. Ikävä kyllä lopputulema oli se, että kun poliisit sitten lopulta miestä etsivä,t se hävisi kuin tuhka tuuleen... Oli muuten "Kuopion" polliisi toisena mukana...
Pikkasen jännitystä puntissa menin siitä sitten kuitenkin lenkille. Eka kiekan heitin Helkan kanssa...ei törmätty tähän huutelijaan..Tokalla reissullakaan ei löytynyt... Mietin, että tuossa Har-Min vieressä ilmeisesti asuu joku häiriintynyt kovaääninen mies, että liekkö ollut sama. Ainakin samanlainen kova ääni ja jutut ihan outoja. Ihmetytti, että miksi juuri meidän talo ja piha tätä ukkoo kiinnosti. Onneksi muuten ovi oli lukossa, kun tämä herra kävi ovellakin vaatimassa, että se avattaisiin. Tämmöistä jännitysnäytelmää!
Ensi yönä olisi tarkoitus ajella ystävän kanssa Helsinkiin kuulemaan Tina Roscoen oppeja. Hän tulee opettamaan meitä Englannista saakka. Hierontakoulun opettajan sanoin: "Tina Roscoe Englannista. Hän on kiropraktikko, joka tulee opettamaan lihaskalvoavaamista erityisen toolin avulla ja joitakin kiropraktisia menetelmiä." Aivan huippua. Saa vähän uutta perspektiiviä koirahieronta-asiaan ja pintaraapaisun kiropraktisiin asioihinkin. Toivottavasti ymmärrän, kun hän mitä ilmeisemmin opettaa englanniksi:).. Tulee olemaan piiitkäää päivä. Saman vuorokauden aikana olisi tarkoitus ajella myös takaisin kotiin. Muistuu hyvin mieleen koirahierojakoulunkäynti. Kun matkustin yötämyöden Helsinkiin ja olin rättipoikki seuraavan päivän kun opiskeltiin...kumma kyllä selvisin siitäkin hengissä, ja sain vielä koulun kunnialla suoritettua.
Herättiin tänä aamuna ennen viittä. Koirat haukkuivat keittiössä. Ennen kaikkea Manta. Huutelin makkarista, että HILJAA! Olin ajatellut, että nukkuisin hiukan pidempään, kun ensi yönä on se lähtö. Manta vaan jatkoi haukkumista, ja Tero nousi ylös ja meni katsomaan ikkunasta, tapahtuuko ulkona jotain. " Voi perkele." Siellä meidän pihalla heilui joku aggressiivisen oloinen ja kovaääninen ukko, pelottavaa...Oli kaatanut meidän portinkin (semmoinen nostettava kotitekoinen malli) eli ei mitenkään saranoiltaan...
Kun se ukko oli pari kertaa meuhkannut tuossa pihalla, soitin poliisit. Välillä se tyyppi kävi kauempana ja sitten tuli huutelemaan takaisin ja lopulta meni varastoja tutkimaan. Ikävä kyllä lopputulema oli se, että kun poliisit sitten lopulta miestä etsivä,t se hävisi kuin tuhka tuuleen... Oli muuten "Kuopion" polliisi toisena mukana...
Pikkasen jännitystä puntissa menin siitä sitten kuitenkin lenkille. Eka kiekan heitin Helkan kanssa...ei törmätty tähän huutelijaan..Tokalla reissullakaan ei löytynyt... Mietin, että tuossa Har-Min vieressä ilmeisesti asuu joku häiriintynyt kovaääninen mies, että liekkö ollut sama. Ainakin samanlainen kova ääni ja jutut ihan outoja. Ihmetytti, että miksi juuri meidän talo ja piha tätä ukkoo kiinnosti. Onneksi muuten ovi oli lukossa, kun tämä herra kävi ovellakin vaatimassa, että se avattaisiin. Tämmöistä jännitysnäytelmää!
torstai 26. kesäkuuta 2014
Kolmas paimennuskerta
Riikka:
Maanantainna menimme taas Helkan kanssa paimentamaan. Olikin parin kerran tauko...olin ottamassa näyttöjä vastaan, niin jäi nämä harrastukset taas ikävä kyllä väliin.
Olimme viimeisenä vuorossa joten odotteluaikaa oli rutkasti. Helka osasi käyttäytyä hienosti. Haukkui esim. vähemmän kuin aiemmin, vaikka siinä pihapiirissä ja ympäristössä on paljon erilaisia häiriöitä...kalkkunoita, muita koiria, toisten paimennusvuorot jne. Siinäpä sitten tarkkailin muiden touhuja. Monet olivat jo niin edistyneitä, että saivat itse haettua lampaat varikolta ja kävivät niiden kanssa kiekan isommalla laitumella...
Oma vuoro ei nyt jännittänytkään niin paljoa kuin aiemmin. Viime kerrasta oppineena otin Helkan "haltuun" heti ja kun menimme lampaiden luo se kulki perässäni. Sain mahtavaa tukea opettajalta.Kiitos siitä!
Helka osasi hienosti hommansa. Itsekin vähän jo kehittynyt, mutta meni minulla välillä hiukan sähläämiseksi.Pyysin Mariannea, että paimentaa Helkan kanssa.Katsoin sivusta ja vau. Open ei tarvinnut oikeastaan sanoa mitään Hekulille, se toimi paimenen tavoin. Oli mahtavaa nähdä kuinka se tuumaili pakoetäisyyttä ja toimi hienosti eri tilanteissa. Eli Helkalla on paimennus verissä.
Lopuksi juttelimme opettajan kanssa siitä, että Helka on semmoinen veitsenterällä keikkuja saalistusviettinsä kanssa. Varsinkin kun se väsyy voi lähteä herkästi saalistuksen puolelle. Nyt lopussa kun paimennettiin Hekun kanssa se otti nenäkontaktia yhteen jääräpäisempään lampaaseen. Minä, että saako se tehdä noin?! Kuulemma saa, painetta täytyy tarvittaessa luoda, mutta täytyy olla tarkkana, ettei se mene sinne saalistuksen puolelle..Eli veitsenterällä mennään:)
Maanantainna menimme taas Helkan kanssa paimentamaan. Olikin parin kerran tauko...olin ottamassa näyttöjä vastaan, niin jäi nämä harrastukset taas ikävä kyllä väliin.
Olimme viimeisenä vuorossa joten odotteluaikaa oli rutkasti. Helka osasi käyttäytyä hienosti. Haukkui esim. vähemmän kuin aiemmin, vaikka siinä pihapiirissä ja ympäristössä on paljon erilaisia häiriöitä...kalkkunoita, muita koiria, toisten paimennusvuorot jne. Siinäpä sitten tarkkailin muiden touhuja. Monet olivat jo niin edistyneitä, että saivat itse haettua lampaat varikolta ja kävivät niiden kanssa kiekan isommalla laitumella...
Oma vuoro ei nyt jännittänytkään niin paljoa kuin aiemmin. Viime kerrasta oppineena otin Helkan "haltuun" heti ja kun menimme lampaiden luo se kulki perässäni. Sain mahtavaa tukea opettajalta.Kiitos siitä!
Helka osasi hienosti hommansa. Itsekin vähän jo kehittynyt, mutta meni minulla välillä hiukan sähläämiseksi.Pyysin Mariannea, että paimentaa Helkan kanssa.Katsoin sivusta ja vau. Open ei tarvinnut oikeastaan sanoa mitään Hekulille, se toimi paimenen tavoin. Oli mahtavaa nähdä kuinka se tuumaili pakoetäisyyttä ja toimi hienosti eri tilanteissa. Eli Helkalla on paimennus verissä.
Lopuksi juttelimme opettajan kanssa siitä, että Helka on semmoinen veitsenterällä keikkuja saalistusviettinsä kanssa. Varsinkin kun se väsyy voi lähteä herkästi saalistuksen puolelle. Nyt lopussa kun paimennettiin Hekun kanssa se otti nenäkontaktia yhteen jääräpäisempään lampaaseen. Minä, että saako se tehdä noin?! Kuulemma saa, painetta täytyy tarvittaessa luoda, mutta täytyy olla tarkkana, ettei se mene sinne saalistuksen puolelle..Eli veitsenterällä mennään:)
lauantai 21. kesäkuuta 2014
Rauhallinen juhannus -hyvän ruoan merkeissä
Kaisa:
Pääsi käymään niin, että emme kokoontuneetkaan yhteen juhannuksen aikaan. Päätettiin Lasssen kanssa silti syödä suunnitellun menun mukaan. Ja piti keksiä mitä suurpakkauksille tekee... Salaattijuustosta päätin puolet nakata pakastimeen. Katsotaan, miltä maistuu pakastuksen jälkeen :)
20.6.2014 juhannusaatto
Pääruoka
Tein leivälle lisukkeen ja se täydensi leipää täydellisesti. Mukana: oliiviöljyä, suolaa, balsamiviinietikkaa ja avokado-sitruunaöljyä. Ei tainnut olla muuta.
Jälkiruoka
Olen ihastunut viinietikoiden käyttöön. Öljyistä ja etikoista voisi tehdä useammin marinadeja ja kastikkeita. Sipulien marinadissa oli siis punaviinietikkaa.
Pääruoka
Jälkiruoka
Päivän juoma
Pääsi käymään niin, että emme kokoontuneetkaan yhteen juhannuksen aikaan. Päätettiin Lasssen kanssa silti syödä suunnitellun menun mukaan. Ja piti keksiä mitä suurpakkauksille tekee... Salaattijuustosta päätin puolet nakata pakastimeen. Katsotaan, miltä maistuu pakastuksen jälkeen :)
Juhannusmenu
20.6.2014 juhannusaatto
Alkuruoka
Porkkanakeitto
Salaatti
Salaatti
Tomaattia, kurkkua, lehtisalaattia, kananmunia.
Lisukkeena mustia oliiveja ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Kastikkeena
kreikkalaista jogurttia sinapilla, hunajalla, valkoviinietikalla ja unikonsiemenillä.
 |
| Päätin lisätä salaattiin extempore mansikoita. Kävi joukkoon. |
Pääruoka
Grillattua kalkkunaa, uusia perunoita ja grillattuja kasviksia.
Lisukkeena fetajuustoleipää ja silliä.
 |
| Tätä leipää on tehtävä toistekin. |
Tein leivälle lisukkeen ja se täydensi leipää täydellisesti. Mukana: oliiviöljyä, suolaa, balsamiviinietikkaa ja avokado-sitruunaöljyä. Ei tainnut olla muuta.
Jälkiruoka
Omenapiirakkaa, jonka lisukkeena rahkaa.
 |
| Koristuksessa puolukan kukkia. |
 |
 |
| Piirakan päälle lorautin mauksi maariantuoksuheinäsiirappia. Erikoinen tuote. |
21.6.2014
juhannuspäivä
Aamupala
Juhannusaamun huikopala:
Leipää sipulinvarsilla, perunalla, sillillä, marinoidulla punasipulilla, mätitahnalla ja keitetyllä kananmunalla.
Leipää sipulinvarsilla, perunalla, sillillä, marinoidulla punasipulilla, mätitahnalla ja keitetyllä kananmunalla.
 |
| Hyvvee! Huomenna samanlaiset? |
Olen ihastunut viinietikoiden käyttöön. Öljyistä ja etikoista voisi tehdä useammin marinadeja ja kastikkeita. Sipulien marinadissa oli siis punaviinietikkaa.
Pääruoka
Grillattua makkaraa ja uusia perunoita. Lisukkeena
rääppiäissalaattia.
Jälkiruoka
Hedelmiä ja mansikoita. Lisukkeena mansikkarahkaa.
Päivän juoma
Mansikkainen drinkki
Iltoihin on kuulunut saunomista. Vuoron perään ollaan väsätty vasta :)
Päätin maalata Altin sohvan vaaleanpunaiseksi. Samalla maalilla, millä meidän rakennuksiakin on sudittu. Myös Sellan ja Alviksen sohva on saanut uutta väriä pintaansa. Lisäksi olen paikkaillut koirien ulkorakennuksessa tuhoamia kohtia ja laittanut väriä päälle. Vielä riittäisi maalaamista. Uuh!
Elsi pääsi uimaan. Tällä kertaa uiminen ei ollut niin mieluisaa, sillä vesi oli kylmää. Elsi sanoi, että paleltaa.
Lähipellolla asustaa joukko jäniksiä. Lasse yritti kuvata niitä pienellä kameralla.
Koska eilen ei tullut maisteltua alkomaholia, niin päätin tänään käydä tekemässä viikon viimeisen treenin. Salilla oli muitakin. Kun saavuin parkkipaikalle, niin siellä oli toistakymmentä autoa. Ja porukassa näytti olevan vaihtuvuutta. Ei olla jääty sohville makoilemaan :)
Treeniohjelmaa olisi jäljellä vielä kaksi viikkoa. Sitten on vierähtänyt jo kolme kuukautta! Olenko saanut muuta aikaiseksi kuin läskiä? :) Viimeisten viikkojen ohjelmassa on myöskin mukana pudotussarjat. Erona, että viimeisessä sarjassa pitäisi saada kasaan 50 toistoa nykyisen kuuden sijaan. Tekisi mieli osallistua Fitfarmin jatko-ohjelmaankin elikäs Extraan. Katsotaan...
Kyselin Mentulalta syömisistä. Kun paino on noussut ylöspäin, niin olisin jo jokin aika sitten voinut siirtyä suurempaan painoluokkaan->syödä enemmän. En ole tohtinut. Kirjoitin Bullille kyselyn ja sieltä tuli heti vastausta, vaikka onkin juhannusaika, että eikun vaan pysyvästi suurempien tyttöjen luokkaan. Ja että Extrassa ei ruokamäärä enää paljoa nouse. Ei paljoa nouse? Kalorimääriä ei ohjeissa lue. Mielenkinnosta ynnäsin. Nyt sitten mentäisiin yli 3100 kcal päivittäisissä määrissä treenipäivinä. Tuntuu aika hurjalta. Ei pitäisi nälkä vaivata. Kahden kilon perunapussi ei riitä enää neljäänkään ateriaan. Ja lämpimiä aterioitahan päivässä on kaksi.
Jos kilot rupeaa ahdistamaan, niin voihan sitä ruokailua sitten keventää. Olen ajatellut, että söisin tuhdimmin tämän vuoden loppuun ja sitten tiristelisin vähän rasvoja pois. Itsellä ei ohjelman aikana ole tullut montaa kiloa lisää. Osa on sanonut, että on tullut 1 kg/viikko! Jotkut on puolestaan sanoneet, että paino ei ole liikahtanut mihinkään. Laardi vain heilahtaa lihakseksi? Nyt saa höpinät riittää. Se on moro!
22.6.14
Jälkilisäys juhannuksen viettoon. Ei tullut tehtyä ajoissa tälle omaa päivitystä.
Visiteerasin Lassen kanssa äidin luona. Ehdotin, että valmistamme äiteelle ruokaa :) Aina ollut toisin päin. Äiti on valmistanut pöperöä nuoremmalle väelle. Näin tällä kertaa!
Iltoihin on kuulunut saunomista. Vuoron perään ollaan väsätty vasta :)
Päätin maalata Altin sohvan vaaleanpunaiseksi. Samalla maalilla, millä meidän rakennuksiakin on sudittu. Myös Sellan ja Alviksen sohva on saanut uutta väriä pintaansa. Lisäksi olen paikkaillut koirien ulkorakennuksessa tuhoamia kohtia ja laittanut väriä päälle. Vielä riittäisi maalaamista. Uuh!
Elsi pääsi uimaan. Tällä kertaa uiminen ei ollut niin mieluisaa, sillä vesi oli kylmää. Elsi sanoi, että paleltaa.
 |
| Venepaikoille on ilmestynyt tuhdin tuoksuinen vene :) |
Lähipellolla asustaa joukko jäniksiä. Lasse yritti kuvata niitä pienellä kameralla.
 |
| Puu on luopunut kaarnastaan. |
Koska eilen ei tullut maisteltua alkomaholia, niin päätin tänään käydä tekemässä viikon viimeisen treenin. Salilla oli muitakin. Kun saavuin parkkipaikalle, niin siellä oli toistakymmentä autoa. Ja porukassa näytti olevan vaihtuvuutta. Ei olla jääty sohville makoilemaan :)
 |
| Salipöperöä. En ole hommannut kaikkia lisäravinteita. Hiilarilisän korvaan banaaneilla. |
Treeniohjelmaa olisi jäljellä vielä kaksi viikkoa. Sitten on vierähtänyt jo kolme kuukautta! Olenko saanut muuta aikaiseksi kuin läskiä? :) Viimeisten viikkojen ohjelmassa on myöskin mukana pudotussarjat. Erona, että viimeisessä sarjassa pitäisi saada kasaan 50 toistoa nykyisen kuuden sijaan. Tekisi mieli osallistua Fitfarmin jatko-ohjelmaankin elikäs Extraan. Katsotaan...
Kyselin Mentulalta syömisistä. Kun paino on noussut ylöspäin, niin olisin jo jokin aika sitten voinut siirtyä suurempaan painoluokkaan->syödä enemmän. En ole tohtinut. Kirjoitin Bullille kyselyn ja sieltä tuli heti vastausta, vaikka onkin juhannusaika, että eikun vaan pysyvästi suurempien tyttöjen luokkaan. Ja että Extrassa ei ruokamäärä enää paljoa nouse. Ei paljoa nouse? Kalorimääriä ei ohjeissa lue. Mielenkinnosta ynnäsin. Nyt sitten mentäisiin yli 3100 kcal päivittäisissä määrissä treenipäivinä. Tuntuu aika hurjalta. Ei pitäisi nälkä vaivata. Kahden kilon perunapussi ei riitä enää neljäänkään ateriaan. Ja lämpimiä aterioitahan päivässä on kaksi.
Jos kilot rupeaa ahdistamaan, niin voihan sitä ruokailua sitten keventää. Olen ajatellut, että söisin tuhdimmin tämän vuoden loppuun ja sitten tiristelisin vähän rasvoja pois. Itsellä ei ohjelman aikana ole tullut montaa kiloa lisää. Osa on sanonut, että on tullut 1 kg/viikko! Jotkut on puolestaan sanoneet, että paino ei ole liikahtanut mihinkään. Laardi vain heilahtaa lihakseksi? Nyt saa höpinät riittää. Se on moro!
22.6.14
Jälkilisäys juhannuksen viettoon. Ei tullut tehtyä ajoissa tälle omaa päivitystä.
Visiteerasin Lassen kanssa äidin luona. Ehdotin, että valmistamme äiteelle ruokaa :) Aina ollut toisin päin. Äiti on valmistanut pöperöä nuoremmalle väelle. Näin tällä kertaa!
 |
| Kävimme pienellä kävelyllä. |
 |
| Luonto kukoistaa, |
 |
| Kimppu äidille. |
maanantai 16. kesäkuuta 2014
Tasoita, hio, maalaa!
Kaisa:
Kun rakensimme ulkorakennuksen, niin minun tehtäväksi jäi maalata seinät sisältä ja ulkoa. Urakka jäi kesken, ja jätin osaan sisäseinistä maalarinteipit. No sen tietää, miten siinä kävi, kun revin ne sitten myöhemmin. Maalit ja levyjen pinnoitteet irtosivat teippien kohdilta...ja vähän muutenkin. Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja yritin paikata noita möhläyksiäni. Samalla laitoin koirien tekemiä tuhoja piiloon. Seuraavaksi olisi tiedossa hiomista ja maalailua. Kaikista näistä kolmesta olen saanut tarpeekseni raksa-aikana. Ulkorakennusta pitäisi maalata vielä ulkoakin päin. Yritän pinnistellä!
Jos samaan syssyyn saisi pestyä ikkunoita. Talosta tai koiralasta. Kun saisi oltua todella ahkera, niin molemmista :)
Kun rakensimme ulkorakennuksen, niin minun tehtäväksi jäi maalata seinät sisältä ja ulkoa. Urakka jäi kesken, ja jätin osaan sisäseinistä maalarinteipit. No sen tietää, miten siinä kävi, kun revin ne sitten myöhemmin. Maalit ja levyjen pinnoitteet irtosivat teippien kohdilta...ja vähän muutenkin. Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja yritin paikata noita möhläyksiäni. Samalla laitoin koirien tekemiä tuhoja piiloon. Seuraavaksi olisi tiedossa hiomista ja maalailua. Kaikista näistä kolmesta olen saanut tarpeekseni raksa-aikana. Ulkorakennusta pitäisi maalata vielä ulkoakin päin. Yritän pinnistellä!
Jos samaan syssyyn saisi pestyä ikkunoita. Talosta tai koiralasta. Kun saisi oltua todella ahkera, niin molemmista :)
 |
| Mitä saan aikaiseksi, kun otan esille tasoitteen ja lastan? V: ärräpäitä... |
sunnuntai 15. kesäkuuta 2014
Helka, Nurmes 15.6.14, ryhmänäyttelyt
Riikka:
Voi että olen Helkasta ylpeä. Lähinnä sen käytöksestä. Taas jännitin turhaan. Mulla on vaan hieno koira. Kiitos kasvattajalle kun olen saanut noin hienon Hekulin sinulta.
Tottakai hieno roppiserti tuloskin lämmitti mieltä. Kisassa oli meidän lisäksi kaksi kilpailijaa. Samainen koira, joka päihitti meidät Kajaanissa ja Selma-koira, joka on jo vanha kehäkettu.
Kiitos Emilialle, Helkan assistentille, kun olit mukana.Kivaa oli. Kiitos myös kuvista!
Nurmes ryhmänäyttely
Tuomari Hanne Laine-Jensen, Denmark
JUN ERI, JUK 1, SA, PN1, ROP, SERT
Long with a good body,feminine,big strong skull. Well placed ears. Enough stop, strong foreface. Acceptable bite. Elegant neck, topline,well carried tale. Well angulated front with good width and depht elastic. Behind free mover. Good coat.
Voi että olen Helkasta ylpeä. Lähinnä sen käytöksestä. Taas jännitin turhaan. Mulla on vaan hieno koira. Kiitos kasvattajalle kun olen saanut noin hienon Hekulin sinulta.
Tottakai hieno roppiserti tuloskin lämmitti mieltä. Kisassa oli meidän lisäksi kaksi kilpailijaa. Samainen koira, joka päihitti meidät Kajaanissa ja Selma-koira, joka on jo vanha kehäkettu.
Kiitos Emilialle, Helkan assistentille, kun olit mukana.Kivaa oli. Kiitos myös kuvista!
Nurmes ryhmänäyttely
Tuomari Hanne Laine-Jensen, Denmark
JUN ERI, JUK 1, SA, PN1, ROP, SERT
Long with a good body,feminine,big strong skull. Well placed ears. Enough stop, strong foreface. Acceptable bite. Elegant neck, topline,well carried tale. Well angulated front with good width and depht elastic. Behind free mover. Good coat.
torstai 12. kesäkuuta 2014
Iiron jäljestysvuoro
Kaisa:
Iiron jäjestäminen sattuikin sitten sadeajalle. Iiro tietää, kun sille sanoo, että nyt mennään töihin! Koiruus lähti innolla jäljestämään. Välillä tuli hairahduksia, mutta Iiro osasi palata aikasta hyvin itse takaisin jäljelle. Välillä piti kuitenkin näyttää, että missä kohdassa jälki kulkee, jotta ei touhu ei mene ihan harhailuksi.
Kulmakohtien merkkausta en ole harkannut Iiron kanssa, niin siihen pitäisi kyllä erikseen panostaa. Iiro edelleen hujahtaa käännösten ohi ilman sen kummemmin minulle asiasta mainitsematta.
Kokonaisuudessaan tästäkin jäljestysreissusta jäi hyvä mieli :)
Iiron jäjestäminen sattuikin sitten sadeajalle. Iiro tietää, kun sille sanoo, että nyt mennään töihin! Koiruus lähti innolla jäljestämään. Välillä tuli hairahduksia, mutta Iiro osasi palata aikasta hyvin itse takaisin jäljelle. Välillä piti kuitenkin näyttää, että missä kohdassa jälki kulkee, jotta ei touhu ei mene ihan harhailuksi.
Kulmakohtien merkkausta en ole harkannut Iiron kanssa, niin siihen pitäisi kyllä erikseen panostaa. Iiro edelleen hujahtaa käännösten ohi ilman sen kummemmin minulle asiasta mainitsematta.
Kokonaisuudessaan tästäkin jäljestysreissusta jäi hyvä mieli :)
 |
| Märkänä päätepysäkillä. |
Olemme 14 vrk vanhoja
Kaisa:
CR MVA BG JMVA CY JMVA GE JMVA ME JMVA AZ JMVA MD JMVA RO JMVA BG GR JMVA HeJW-13 PMJV-13 Starwire Rumour Said Fire x Onnenkäpälän Beata
Pentusilla alkaa pikkuhiljaa silmät aukeamaan, ja olisi aika ensimmäisen madotuksen sekä kynsien leikkauksen.
CR MVA BG JMVA CY JMVA GE JMVA ME JMVA AZ JMVA MD JMVA RO JMVA BG GR JMVA HeJW-13 PMJV-13 Starwire Rumour Said Fire x Onnenkäpälän Beata
Pentusilla alkaa pikkuhiljaa silmät aukeamaan, ja olisi aika ensimmäisen madotuksen sekä kynsien leikkauksen.
 |
| Ferdinand |
 |
| Filemon |
 |
| Frans |
 |
| Freda |
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
Itikoiden viihdytystä
Kaisa:
Välillä kun on niin kiirusta, niin koirien harrasteet jäävät aikasta vähälle. Nyt olen yrittänyt panostaa tähän puoleen. Eilen päätin vielä, oikeastaan yön puolella, mennä itikan syötiksi vetämään perässäni veristä sientä eli tekemään lyhyen jäljen aloittelevammalle koiralle. Vaikka verijäljestä tuli lyhyt, niin se vaikutti hiukan haastavalta, sillä matkan varrella näin jäniksen kakkoja, neljä jänistä ja hirven jäljet. Lisäksi jälki hypähti ojan yli. Veristä sientä ei uiteta ojan vedessä, jotta hajut eivät lähde virtaamaan valtoimenaan.
Aamulla ennen jäljestämään lähtöä piti sitten päättää kuka lähtee töihin. Meinasin ottaa Mairen, mutta päädyin Elsiin. Silti vaikka jälki oli jo kymmenisen tuntia vanha. Elsistä veren haju oli todella jännittävää. Jäljellä etenemisestä ei meinannut tulla mitään, sillä touhu oli niin jännää.
Itikoita sain ahkeraan hätistellä ja läimiä, kun koiruus nuuhkutteli maata. Hoksasin aika pian, että jälki oli Elsille kuitenkin liian pitkä. Autoin koiraa välillä. Loppuosassa oli helpompaa maastoa, niin Elsi jopa otti loppukirin :) Uskon, että työhetkestä jäi hyvä mieli.
Vedin jälkiä lisääkin; Mairelle lyhyemmän pätkän ja Iirolle pidemmän. Maire taisi viime vuonna jäljestää vähäsen, mutta ei halunnut näyttää taitojaan sillä saralla. Päätin nyt kokeilla uudestaan. Maire sai jäljestää muutaman tunnin vanhan jäljen. Maire lähti jäljelle reippaasti. Välillä se kuitenkin alkoi harhailemaan ja sitten istuskelemaan, kun yritin saada koiran takaisin jäljelle.
Joissakin osuuksissa vauhtia tuli liikaakin, kun pääsi hyvin työn touhuun kiinni :)
Lopussa Maire humpuutti mennä päätöskohdan sivusta. Otin koiran taaksepäin, ja sitten uusi yritys. Löytyihän se palkinto.
Kokonaisuudessaan minulle jäi Mairen työskentelystä hyvä mieli. Jos Maire ei syty ketulle, niin sitten on ehkä uurastettava jäljestyksen parissa.
Iiro pääsee jäljestämään huomenna, päivällä.
Kun saisi vielä lähdettyä niihin kokeisiinkin...
Tässä jäljestyskokeen säännöt.
Välillä kun on niin kiirusta, niin koirien harrasteet jäävät aikasta vähälle. Nyt olen yrittänyt panostaa tähän puoleen. Eilen päätin vielä, oikeastaan yön puolella, mennä itikan syötiksi vetämään perässäni veristä sientä eli tekemään lyhyen jäljen aloittelevammalle koiralle. Vaikka verijäljestä tuli lyhyt, niin se vaikutti hiukan haastavalta, sillä matkan varrella näin jäniksen kakkoja, neljä jänistä ja hirven jäljet. Lisäksi jälki hypähti ojan yli. Veristä sientä ei uiteta ojan vedessä, jotta hajut eivät lähde virtaamaan valtoimenaan.
Aamulla ennen jäljestämään lähtöä piti sitten päättää kuka lähtee töihin. Meinasin ottaa Mairen, mutta päädyin Elsiin. Silti vaikka jälki oli jo kymmenisen tuntia vanha. Elsistä veren haju oli todella jännittävää. Jäljellä etenemisestä ei meinannut tulla mitään, sillä touhu oli niin jännää.
 |
| Elsi miettii, että onpa tämä jännää! |
Itikoita sain ahkeraan hätistellä ja läimiä, kun koiruus nuuhkutteli maata. Hoksasin aika pian, että jälki oli Elsille kuitenkin liian pitkä. Autoin koiraa välillä. Loppuosassa oli helpompaa maastoa, niin Elsi jopa otti loppukirin :) Uskon, että työhetkestä jäi hyvä mieli.
 |
| Helpompaa maastoa ja loppukiri. |
 |
| Oja lähestyy. |
 |
| Löytyihän se pupun koipi. |
 |
| Palkinnon kanssa kotia kohti. |
 |
| Elsi hoksasi matkalla, että kotopuolessa on sen verran monta kaveria, jotka haluaisivat hänen aarteen, että Elsi päättii piilottaa sen :) |
Vedin jälkiä lisääkin; Mairelle lyhyemmän pätkän ja Iirolle pidemmän. Maire taisi viime vuonna jäljestää vähäsen, mutta ei halunnut näyttää taitojaan sillä saralla. Päätin nyt kokeilla uudestaan. Maire sai jäljestää muutaman tunnin vanhan jäljen. Maire lähti jäljelle reippaasti. Välillä se kuitenkin alkoi harhailemaan ja sitten istuskelemaan, kun yritin saada koiran takaisin jäljelle.
 |
| Tätä tietä, ole hyvä! |
Joissakin osuuksissa vauhtia tuli liikaakin, kun pääsi hyvin työn touhuun kiinni :)
Lopussa Maire humpuutti mennä päätöskohdan sivusta. Otin koiran taaksepäin, ja sitten uusi yritys. Löytyihän se palkinto.
 |
| Kyllä siellä sammalen alla jotakin on! |
 |
| Mairella mairea ilme. |
 |
| Nam! |
Kokonaisuudessaan minulle jäi Mairen työskentelystä hyvä mieli. Jos Maire ei syty ketulle, niin sitten on ehkä uurastettava jäljestyksen parissa.
Iiro pääsee jäljestämään huomenna, päivällä.
Kun saisi vielä lähdettyä niihin kokeisiinkin...
Tässä jäljestyskokeen säännöt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)